tiistai 15. tammikuuta 2013

Äitiysdieetti, osa1

Olen nyt noudattanut kehittelemääni äitiysdieettiä kaksi päivää. Mietin aluksi, tarvitsenko välipalaa, kun syön niin paljon. Että tarvitsenko? Koko ajan on nälkä, kun olen jättänyt pois turhan rasvan ja paljon leivän puputuksen. Tänäänkin söin Ikeassa uunikalaa ja muusia, ja jo kahden tunnin päästä oli nälkä. Siitä huomaa, millaista moskaa olen tähän asti syönyt.

Kävin tänään puntarilla. Painoin 3,5 kiloa enemmän kuin 15 viikkoa sitten, jolloin raskauteni alkoi. Ei se ole paha. Pahan siitä tekee se, että minulla oli jo 5 ylimääräistä kiloa ennen raskautta. Olisi kai kiva, jos raskaana tulisi vain 10 kiloa, ei 20. Jos yritän pitää sitä kymmentä tavoitteena. Silloin tiputettavaa jäisi synnytyksen jälkeen vielä se 10, jos vauvan paino ja muut romppeet vähennetään. Hauskaa, että laihdutusblogini muuttui kertaheitolla lihotusblogiksi.

Liikuntaa en aio harrastaa samalla tavalla kuin lokakuulaihiksessa. Eilen olin 1,5 tunnin äitiysjoogassa, tänään kävin 7,3 km sauvakävelylenkillä. Pyrin tekemään kävelylenkin sauvoilla ainakin joka toinen päivä, mutta muuten liikunta jää joogaa lukuunottamatta vähälle. Pääasia on kuitenkin, että ryhdistäydyn syömisessä.

Olen miettinyt sitä, että jos kaikki toisetkaan äidit eivät liho raskausaikana, miksi juuri minun pitäisi. Kai minä nyt sentään voin asialle jotakin.

Ja hei, koska elämä ei kuitenkaan saa raskausaikana olla ankaran askeettista ja kieltäytymyksiä täynnä, vauva kun aistii kaikki äidin mielialat ja tuntemukset (ja mielenhäiriöt), niin ajattelin, että sunnuntaina voisi olla herkkuhetki. Jos olisi kokonainen herkkupäivä, paluu arkeen olisi vaikeaa. Siksi ajattelin, että herkkuhetki voisi olla sellainen, että sunnuntaipäivälliseksi voisi syödä mitä tahtoisi, ja sen jälkeen voisi herkutella jollakin jälkiruoalla, ihan sillä, mitä eniten on viikon aikana tehnyt mieli. Siinä ei tarvitsisi olla edes kohtuullinen, mutta mässäys ei saa jatkua iltaan saakka vaan olla juuri jälkiruoan mittainen.

Näillä spekseillä voisin kai elää koko raskausajankin? Olo on nyt kahden päivän jälkeen aika toiveikas, mutta katsotaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti