Mistä tuokin otsikko tuohon tupsahti? Nimenomaan näin ehkä on, mutta olen taas päättänyt tehdä asialle jotain. Sen verran ainakin, että saisin itseni taas kuriin syömisten suhteen.
Niin siis tauko kirjoittelussa on yhtäkuin repsahdus syömisissä. Pitkä tauko on ollutkin. Nyt olen raskauden puolivälissä, ja olo alkaa tuntua jo raskaalta. En ole jaksanut miettiä, mitä syön, ja kiloja on tullut lisää. Kolmea plussakiloa näytti viimeksi, kun kävin puntarilla. Missä ajassa se oli tullut, en edes tiedä. Enkä oikeastaan välitä. Tullut mikä tullut. Tärkeämpää on jatkaa tästä eteenpäin hiukan kevyemmin eväin.
En jaksa mitään kitukuuria rai tiukkaa ruokavaliota tai edes rajoituksia siihen, mitä saan tai täytyy syödä. Ajattelen nyt jälleen noudattaa seuraavaa, ranskattaren ohjenuoraa: syön pienen aterian neljän tunnin välein ja liikun. Siinä se! Hurraa! Onpa kevyt elämä yksinkertaista, kun sen oikein oivaltaa.
Olen nyt noudattanut tätä kaksi päivää, ja menee oikein mukavasti. Eilen kävin 9 km:n, tänään 7 km:n sauvakävelylenkillä. Hiihtämäänkin voisin mennä Tiuhdin kanssa joku päivä, olemmehan hiihtolomalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti