Sokerilakko ei kestänyt päivääkään. Heti kun kielsin sen itseltäni, ryntäsin herkkukaapille ja ahdoin sisääni ristiäisistä jääneitä pikkuleipiä ja suklaata niin paljon, että tuli paha olo. Kielletty hedelmä kiehtoo. Siksi olenkin päättänyt, ettei mikään ole kiellettyä. En olekaan syönyt mitään herkkuja tuon päätöksen jälkeen. Ei huvita, koska haluan todellakin laihtua.
Aloin myös samalla Älä laihduta -ohjelman alusta, koska ohjelman toinen viikko ei toiminut ristiäisvalmistelujen takia. Kiloja on lähtenyt nyt kolmessa päivässä puolitoista. Olen siis ollut katsomatta televisiota yhden päivän (oikeasti kolme, koska en katso televisiota), kirjoittanut päiväkirjaa (toisen päivän tehtävä), ollut juomatta kahvia tai teetä (kolmannen päivän tehtävä) ja tänään olen kävellyt kaksi tuntia miettien elämääni (tehtävänä oli 15 min, mutta eihän se nyt riitä mihinkään, kun on niin vaiherikas elämä kuin minulla). Huomisen tehtävä on laittaa kello soimaan tuntia aiemmin kuin tavallisesti. Viuhti tarvitsee herättää treeneihin klo 8, herään siis seitsemältä. Ei paha. Titiuu saattaa herättää jo aiemmin. Olen tehnyt myös viikon kaksi lisätehtävää. Olen tehnyt sellaisen kotityön, jota en normaalisti tee (tyhjentänyt kompostin) ja kuunnellut senegalilaista musiikkia (mikä ei myöskään kuulu päivittäiselle soittolistalleni).
Miksi tämä ohjelma toimii, vaikkei siinä puhuta mitään ruoasta vaan tehdään vain hullulta kuulostavia tehtäviä? Idea on toisaalta siinä, että koska mikään ei ole kiellettyä, mihinkään ei tule pakkomiellettä. Toisaalta ohjelma ohjaa tutkimaan omaa itseä, esim.käyttäytymistä ryhmässä ja persoonallisuuden eri puolia, jolloin esille nousee halu laihtua. Tavallisessa laihdutuskuurissa nousee vain halu syödä enemmän ja eri asioita kuin mikä on "sallittua". Lisäksi vielä ohjelma ohjaa käyttäytymään kuin nuori, siis tekemään erilaisia asioita kuin mihin on tottunut. Nuorethan ovat usein hoikkia, koska heillä ei ole tapaa juoda ilrapäiväkahveja ja syödä juustoja perjantai-iltaisin ja pihvejä kermaperunoilla sunnuntaipäivällusillä. Ja niin edelleen. Nuorten elämä on niin täynnä uusia asioita, etteivät he aina muista edes syödä. Minun täytyy syödä, koska imetän, mutta yritän saada elämääni jotain uutta joka päivä tämän ohjelman avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti